VERKOSTO-OMAISUUDEN HALLINTA VESIHUOLTOLAITOKSILLE
Verkostovarma on rakennettu vesihuollon verkoston elinkaariprosessien ympärille, ja laitos saa valmiin prosessin, jota voi alkaa toteuttaa heti. Tieto tulee kentältä, ja jokainen kirjaus päivittää kunnon, riskin ja neljä velkaa. Kartta ja kärkilista näyttävät, mihin tarttua ensin.
NELJÄ VELKAA
Kehittämäni moniulotteinen lähestymistapa ei katso pelkkää saneerausvelkaa. Verkoston tila jaetaan neljään velkaan, ja jokaiselle syntyy oma toimenpide: tutkitaan, huolletaan tai saneerataan. Lähestymistapa on nostettu esiin Elinvoimakeskuksen kansallista vesihuoltouudistusta käsittelevissä esityksissä.
1
Selvilläolovelka
Tutkimattomat viemärit ja tarkastamattomat laitteet.
2
Kunnossapitovelka
Laitteiden viat ja johtojen huoltotarve.
3
Saneerausvelka
Ikäperusteinen arvio koko verkolle.
4
Tunnettu saneeraustarve
Kuntotutkimuksin todettu uusimistarve.
MIKSI NYT
Uusi vesihuoltolaki edellyttää laitokselta omaisuudenhallintasuunnitelmaa ja verkoston sijaintitietoja koneluettavassa muodossa.
Verkostovarma tuottaa omaisuudenhallintasuunnitelman verkosto-osan perustiedot suoraan laitoksen omasta aineistosta.
31.12.2027
Omaisuudenhallintasuunnitelma valmiina
31.12.2030
Verkoston sijaintitiedot koneluettavassa muodossa
KENELLE
Aineisto, esimerkiksi DWG-kartta, tuodaan käyttöönotossa, ja siitä tulee laitoksen ylläpidettävä verkkotieto. Samassa palvelussa hallitaan kaikki verkoston elinkaaren kannalta tärkeät tapahtumat kuntotiedosta ja priorisoinnista hankesuunnitteluun ja johtotietojen luovutukseen.
Verkostovarma korvaa sen kokonaisuudella, jonka ylläpito on mietitty vesihuoltolaitoksen arjen mukaisesti. Editointi tehdään kartalla, ja jokainen tallennus tarkistetaan topologisesti. Toteumakartoitukset tuodaan sisään erinä.
Jos laitoksellanne on tarve ja resurssit kehittää laajaa verkkotietojärjestelmää, kannustamme panostamaan siihen, että nykyisestä järjestelmästä saadaan enemmän irti. Toki homma hoituu hienosti myös Verkostovarmalla.
VALMIS TOIMINTATAPA
Tyhjä verkkotietojärjestelmä on alusta. Sen muuttaminen toimivaksi arjeksi vaatii resursseja ja päätöksiä siitä, mitä kirjataan, milloin tarkastetaan, miten vika suljetaan ja miten saneerauskohteet valitaan. Siihen tarvitaan osaamista ja aikaa, jota pienellä laitoksella harvoin on.
Verkostovarmassa nämä prosessit on rakennettu valmiiksi. Käyttäjän ei tarvitse suunnitella järjestelmää: kentällä havaittu kirjataan, ja järjestelmä hoitaa loput.
Tarkastusväli voidaan sovittaa laitoksen resurssien mukaan. Kun tarkastus vanhenee, kohde palaa itsestään työlistalle.
Vika kirjataan ja suljetaan samalla lomakkeella, myös suoraan kentältä mobiilinäkymässä.
Jokaisesta kirjauksesta tunnistetaan automaattisesti, onko kyse korjaavasta kunnossapidosta vai vaatiiko putkiosuus saneerausta.
Kattaa koko verkoston elinkaaren rakentamisesta käytöstä poistamiseen ja korvaamiseen uudella putkella.
MITÄ SAATTE
Johdot, laitteet ja tonttijohdot ylläpidetään kartalla. Muutoshistoria säilyy, ja jokainen muutos on kumottavissa.
TV-kuvausten kuntoluokat, tarkastukset, viat ja huollot kirjataan lomakkeelta. Mobiilinäkymä toimii kentällä.
Riski lasketaan iästä, materiaalista ja ympäristöstä, kuten pohjavedestä, vesistöistä, teistä ja rakennuksista. Laskenta päivittyy jokaisen kirjauksen jälkeen.
Saneerauskohteesta syntyy hankesuunnitelma kustannusvaihtoehtoineen.
Otteet ja aineistoluovutukset rajatulta alueelta sekä johtonäytöt. Jokaisesta luovutuksesta jää loki.
Jokaisen laitoksen tiedot ovat erillään muista. Laitoksen aineisto on aina sen omaa ja vietävissä ulos.
LASKENTA
Verkostovarman tulokset lasketaan kiinteillä, laitoksen kanssa sovituilla säännöillä. Sama aineisto antaa aina saman tuloksen, ja jokaisen luvun voi jäljittää siihen, mistä se syntyi: johdon ikään, materiaaliin, sijaintiin tai kirjattuun kuntohavaintoon.
Laskentaperusteet, kuten pitoajat, yksikköhinnat ja tarkastusvälit, sovitaan käyttöönotossa, ja ne ovat laitoksen nähtävissä.
TEKOÄLYN ROOLI
Palvelussa on tekoälyavustaja, joka helpottaa tiedon käyttöä mutta ei tee laskentaa eikä päätöksiä. Laskenta tehdään aina samoilla säännöillä: sama aineisto antaa aina saman tuloksen, eikä tekoäly vaikuta lukuihin.
Vastaa verkostoa koskeviin kysymyksiin omin sanoin, esimerkiksi ”paljonko jätevesiviemäriä on pohjavesialueella”. Se myös korostaa kohteita kartalle ja kirjoittaa hankesuunnitelman sanallisen yhteenvedon.
Se ei laske lukuja, ei muuta tietoja eikä keksi mitään. Kaikki luvut tulevat järjestelmän omasta laskennasta. Kun avustaja korostaa kohteita, se antaa vain hakuehdon, ja järjestelmä valitsee kohteet.
Sijainteja, osoitteita tai henkilötietoja ei lähetetä tekoälylle.
Päätökset tekee aina laitos.
KUKA TÄMÄN TAKANA ON
Verkostovarman taustalla on kehittämäni moniulotteinen verkosto-omaisuuden hallinnan malli. Siinä ei puhuta pelkästä saneerausvelasta eli siitä, mikä pitää saneerata. Rinnalla kulkevat selvilläolovelka eli se, mitä verkostosta ei vielä tiedetä, ja kunnossapitovelka eli se, mikä pitää korjata.
Kun asiaa katsotaan moniulotteisesti, jokaiselle verkoston elinkaaren vaiheelle syntyy oma toimenpide: tutkitaan, huolletaan tai saneerataan. Siksi malli johtaa toimivaan prosessiin eikä jää pelkäksi raportiksi. Verkostovarman tavoitteena onkin, että laitos tekee tavallisia verkostoarjen töitä ja järjestelmä hoitaa loput automaattisesti taustalla.
Olen toiminut verkkotietojärjestelmien parissa vesihuoltolaitoksilla 30 vuotta. Menetelmä on kypsynyt pitkään työn ohessa, ja viimeisen vuoden aikana olen rakentanut sen järjestelmäksi. Tätä ei ole tehty kiireessä.
Jarno Laine, JSL Konsultointi Oy
Käydään yhdessä läpi, sopiiko Verkostovarma teidän laitoksellenne.